SETS ry:n Syysseminaarin aikataulu

3 marraskuun, 2022

Perjantai 11.11.2022, Tieteiden talo, sali 504, Kirkkokatu 6, Helsinki

11.00–11.15 

Seminaarin avaus 

11.15–11.45 

Janne Salminen – ”Indiana Jones ja murenevan maskuliinisuuden temppeli”

11.45–12.15 

Outi Hupaniittu – ”Lastenelokuva tapana ja tuotteena”

12.15–12.45 

Tommi Römpötti – ”Pekka Puupää, taksi ja todellisuus”

12.45–13.45 

Lounastauko (omakustanteinen)

13.45–14.15 

Marjo Kovanen – ”Kuoleman kuvia lastenelokuvissa” 

14.15–14.45 

Sampsa Huttunen – ”Ihmiskasvojen valaisun vaikutus katsoja emotionaalisiin reaktioihin” 

14.45–15.15 

Jukka Kortti – ”Dokumenttielokuva, historia ja totuus”

Advertisement

Suomen elokuvatutkimuksen seuran syysseminaari 11.11.2022

6 lokakuun, 2022

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää legendaarisen vuosiseminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä Tieteiden talossa salissa 504 (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki) perjantaina 11.11.2022.

 

Ohjelmassa on ajankohtaiseen tutkimukseen tutustumista, materiaaliesittelyjä, keskusteluja ja verkostoitumista. Mukaan ovat tervetulleita kaikki elokuvaa, televisiota, pelejä, av-mediaa tai niihin liittyviä aiheita tutkivat ja tutkimuksesta kiinnostuneet – niin graduntekijät, väitöskirjantekijät kuin väitelleetkin!

 

Osallistujia pyydetään valmistelemaan lyhyt esitys (noin 20 min) omasta tutkimusaiheestaan. Esitelmien maksimipituus ja aikataulu varmistuvat, kun tiedetään osallistujamäärä. Tilaisuuteen voi osallistua myös ilman esitystä. Seminaarin jälkeen pidetään Suomen Elokuvatutkimuksen seuran syyskokous.

 

Ilmoittaudu esitelmän pitäjäksipe 7.10.2022mennessä osoitteeseen elokuvatutkimuksen.seura[at]gmail.com. Ilmoita sähköpostissa nimesi, yhteystietosi, organisaatiosi (esim. yliopisto/oppiaine) ja esityksesi alustava otsikko.

 

Seminaari pyritään järjestämään hybridimallina niin, että sekä esitelmän pitäjillä että muilla osallistujilla on mahdollisuus osallistua myös etänä. Toivommekin esitelmänpitäjien ilmoittavan etukäteen, mikäli haluavat osallistua etänä.

 

Tervetuloa!

 

 

 

Janne Salminen

SETS ry:n puheenjohtaja


TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMA HELSINGIN YLIOPISTOSSA TURVATTAVA

22 joulukuun, 2021

JULKILAUSUMA 22.12.2021

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMA HELSINGIN YLIOPISTOSSA TURVATTAVA

Ilmaisemme syvän huolemme Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suunnitelmista taiteidentutkimusta edustavien tieteenalojen tulevaisuuden suhteen. Vietyään näiltä aloilta ensin opetusresurssit tiedekunta on nyt esittämässä, että niiltä viedään myös tutkinto-opiskelijat. Tämä itsenäisten opintosuuntien muuttaminen ”opintokokonaisuudeksi” tarkoittaisi, että taiteidentutkimuksen alat jäisivät sivuaineiksi.

Korostamme, että Helsingin yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi pääaineena opiskella estetiikkaa, teatteritiedettä tai elokuva- ja televisiotutkimusta. Päätös merkitsisi, että näiden alojen teoreettinen opetus ja tutkimus hävitettäisiin Suomesta. Päätös merkitsisi ratkaisevaa surkastumista myös musiikkitieteen ja yleisen kirjallisuudentieteen sekä taidehistorian aloille koko maassa. Näiden alojen alimitoitetut resurssit Helsingin yliopistossa on koettu kipeinä jo pitkään.

Akateeminen taiteidentutkimus ja julkisesti tuettu taidekenttä rakentuivat Suomessa 1800-luvulla keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja osallistuivat merkittävästi sivistysvaltion perustan luomiseen. Tämä läheinen vuorovaikutus jatkuu edelleen.

Muistutamme, että taiteidentutkimus ei ole taideaine taiteen tekijöille, jonka voisi korvata esimerkiksi Taideyliopiston tutkintovaatimuksilla, vaan joukko tiedeperustaisia ja monitieteisiä tutkimusaloja, jotka tuottavat tietoa muun muassa taiteiden yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Alan tieteellisen koulutuksen saaneita asiantuntijoita tarvitaan monipuolisiin tehtäviin muun muassa taide- ja kulttuurilaitoksissa ja -hallinnossa, oppilaitoksissa sekä tiedotusvälineissä. He osallistuvat suomalaisen taide- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen, tutkimukseen ja jälkipolville siirtämiseen. Taiteiden tutkijoita ja välittäjiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta vaatii, että valtakunnallisesti huolehditaan taiteidentutkimuksen teoreettisen koulutuksen ja opetuksen jatkuvuudesta Suomessa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kirjauttamalla näiden tutkimusalojen vaaliminen nimenomaan Helsingin yliopiston velvollisuudeksi.

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteidentutkimuksen tutkijayhteisöä.

Helsingissä 22.12.2021,

Kirjallisuudentutkijain seura

Suomen avantgarden ja modernismin seura

Suomen elokuvatutkimuksen seura

Suomen Estetiikan Seura ry

Suomen etnomusikologinen seura

Suomen musiikkitieteellinen seura

Taidehistorian seura

Teatterintutkimuksen seura

Tutkimusyhdistys Suoni ry


SETS ry:n syysseminaari pe 12.11.2021

10 marraskuun, 2021

SETS:n legendaarinen syysseminaari järjestetään taas perjantaina 12.11. klo 11–15.30! 

Aikaisemmista vuosista poiketen kokoonnumme Aalto-yliopisto Töölön salissa A305 (Runeberginkatu 14-16, 00100 Helsinki). Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, ei ennakkoilmoittautumista. Viime vuoden etäseminaarin suosion vuoksi myös tämän vuoden seminaari striimataan eli esitelmiä on mahdollista seurata myös etänä. Linkki striimiin: https://metropolia.zoom.us/j/6876608364

Tervetuloa!

Ohjelma:

11.00–11.15 

Seminaarin avaus

11.15–11.45 

Janne Salminen 

”Sukupuolinarratiivit yhdysvaltalaisessa blockbuster-elokuvassa 2010-luvulla”  

11.45–12.15 

Anni Halonen 

”Sen mitä ei näe voi muuttaa: Yksittäistapaus – lyhytelokuvien narratiivien uudelleen kirjoittamista korjaavan queer -pedagogiikan avulla” 

12.15–12.45 

Kaisa Hiltunen ja Minna Rainio 

”Toivon ja tuhon näkymiä. Kolmen ekoelokuvan vastaanottotutkimus tutkimushankkeessa Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde” 

12.45–13.45 

Lounastauko (omakustanteinen) 

13.45–14.15 

Eija Niskanen 

”Neoliberalistisen talouspolitiikan kuvaus eteläkorealaisessa av-kulttuurissa: Parasite ja Squid Game” 

14.15–14.45 

Jaakko Seppälä 

”Nordic noir ja kansankoti: Kipuilevia perheitä ja hyvän elämän haaveita” 

14.45–15.15 

Outi J. Hakola ”Katsojakokemukset Marikan kuolema -dokumenttielokuvasta”


SETS ry:n syyskokous pe 12.11.2021 klo 15.30

4 marraskuun, 2021

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 12.11.2021 Helsingissä Aalto-yliopisto Töölön salissa A305 (Runeberginkatu 14-16, 00100 Helsinki) klo 15.30-16.30

Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenet mukaan! 

Esityslista

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksujen suuruuden hyväksyminen
  6. Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta
  7. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta
  8. Muut esille tulevat asiat
  9. Kokouksen päättäminen

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMAA TIEDEYLIOPISTOISSA PARANNETTAVA

23 huhtikuun, 2021

TAITEIDENTUTKIMUKSEN SEUROJEN NEUVOTTELUKUNTA

JULKILAUSUMA 23. HUHTIKUUTA 2021

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMAA TIEDEYLIOPISTOISSA PARANNETTAVA

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteentutkimuksen tutkijayhteisöä. Me allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenseurat tuomme julkisesti esille huolemme humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta maamme yliopistoissa. Vaadimme, että taiteiden tutkimuksen eri alojen koulutus ja tutkimus on turvattava. 

Tällä hetkellä kokonaisia tutkimusaloja ollaan hävittämässä, koulutusohjelmia on jo ajettu alas ja opetusvirkoja jätetty täyttämättä. On selvää, että tällaisten toimenpiteiden seurauksena alaamme uhkaa laajamittainen näivettyminen. Leikkauksia on kohdistettu erittäin voimakkaasti taiteiden ja kulttuurien tutkimukseen. Esimerkiksi Tampereen yliopisto lakkautti 2010-luvulla musiikintutkimuksen sekä teatterin ja draaman tutkimuksen tutkinto-ohjelmansa. Helsingin yliopistossa nykyistä taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaa perustettaessa siellä oli yhteensä 14 opetusvakanssia, joista on jäljellä enää yhdeksän. Nykyisin jokainen vapautuva tehtävä on “avoin resurssi”, jonka kohdentaminen tai jäädyttäminen on pahimmillaan arpapeliä. Alalla on opiskelijoita, muttei riittävästi akateemista opetusta antavaa henkilökuntaa. Sivutoimisten luennoitsijoiden osuus on merkittävästi vähentynyt tai lähes loppunut, vaikka he ovat perinteisesti rikastuttaneet koulutussisältöjä.

Taiteiden tutkimus ei ole taideaine taiteen tekijöille, vaan tiedeperustainen ja monitieteinen tutkimusala, joka tuottaa tietoa ihmisten toiminnasta ja taiteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ilman taiteiden tutkimuksen oppiaineita tiedeyliopistoissa Suomella ei pian ole annettavaa alan kansainväliselle tutkimukselle. Taiteiden tutkimuksen edellytysten heikentäminen kaventaa vakavasti yhteiskuntamme osaamis- ja rekrytointipohjaa. Se ei ole maamme edun mukaista.

Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmista valmistuneet ovat sijoittuneet työelämässä mitä monipuolisimpiin tehtäviin, sillä opiskelu edellyttää ihmisen toiminnan motiivien ymmärtämistä, vahvaa analysointitaitoa, kurinalaisuutta ja kykyä löytää ratkaisuja epävarmuudessa tai täysin uusissa tilanteissa. Lisäksi he edustavat laajasti taidetta yhteiskuntaan välittävää ammattilaisten joukkoa. Esimerkiksi suuri osuus taidelaitosten henkilökunnasta on tiedeyliopistoista valmistuneita taiteen asiantuntijoita. Ilman heitä taide- ja kulttuurilaitoksilla, julkisella sektorilla ja taiteilijoilla ei olisi ammattitaitoista toimittamista, viestintää, taidekritiikkiä, tuottamista, kuratointia, rahoitusasiantuntemusta, tapahtumasuunnittelua ja johtamista. 

Humanistinen, yliopistossa tehty taiteiden tutkimus ja julkisesti tuettu ammattimainen taidekenttä rakentuivat maahamme jo 1800-luvulla. Niillä on molemmilla pitkät perinteet ja niiden merkitys yhteiskunnan voimavarana – sekä yhdessä että erikseen – on korvaamaton. Kaikissa länsimaissa taiteiden tutkimuksen ja sen akateemisen opetuksen relevantti viitekehys on nimenomaan tiedeyliopistoissa ja niiden tarjoamassa sivuaineyhdistelmien laajassa kirjossa. Vain sitä kautta toteutuu yliopistolaissamme mainittu sivistystehtävä ja syntyy pohja suomalaisen yhteiskunnan menestymiselle. 

Vaadimme tämän julkilausuman myötä korkeakoulujen toimintaa ohjaavaan rahoituslakiin muutoksia, jotta eri tieteenalat saavat tasavertaisemmat toimintaedellytykset. Jokseenkin sattumanvaraisesti eri aloja kohtelevia rahoituskriteereitä tulee kehittää. Nykyisellään ne ohjaavat korkeakoulujen toimintaa lyhytnäköisesti suuntaan, joka ei ole ollut lainsäätäjän varsinaisena tarkoituksena.

Tällä hetkellä rahoitustekijät väistämättä syöksevät alojamme negatiiviseen kierteeseen siitä huolimatta, että esimerkiksi kansainvälisten laatuarviointien tulokset ovat olleet erinomaisia. Yliopistoja tulisikin ohjata voimakkaammin siihen, ettei rahoituslain kriteerejä valuteta mekaanisesti sellaisinaan kaikille aloille vaan alakohtaiset erot huomioitaisiin. Rahoituslain tarkoituksena on toimia yliopistojen resurssien jakamisessa makrotasolla, eikä sitä tule sellaisenaan soveltaa yliopiston sisäisenä rahanjakomallina. Vähintäänkin strategisen rahoituksen osiossa ohjaavan ministeriön tulee edellyttää yliopistoilta yhtenä tulostavoitteena humanististen aineiden ja taiteiden tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamista. 

Ratkaisuna ei tule nähdä myöskään sitä, että pitkät ja menestyksekkäät perinteet omaava akateeminen taiteiden tutkimus sulautetaan – usein ensin löyhemmin ja käytännössä sittemmin yhä tiiviimmin – johonkin näennäiseen “lähialaan”. Jos oppiaineella ei ole toiminnassaan riittävää autonomiaa ja sitä tukevaa hallintokulttuuria, se vääjäämättä johtaa tieteenalan kuihtumiseen.

Julkilausumalla haluamme lisätä myös tietoisuutta yliopistojen humanististen alojen ja erityisesti taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden kokemista vakavista epäkohdista koskien opetuksen vähyyttä ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Yliopistojen rahoitustilanne on kurjistanut valmiiksi haavoittuvia pieniä tieteenaloja. Strategisen otteen sijaan niiden annetaan kuihtua yliopistoissa sitä mukaa, kuin henkilökunta eläköityy.

Perustelemme vaatimustamme alla olevilla, alan ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä argumenteilla. 

  1. Kukoistava taide- ja kulttuurikenttä on sivistyneen ja toimivan yhteiskunnan edellytys ja voimavara. Tiedeyliopistossa on perinteisesti koulutettu kentän asiantuntijat. Jos nämä tieteenalat ajetaan alas, se väistämättä heijastuu kansakunnan hyvinvointiin ja julkikuvaan maailmalla. 
  1. Taidetta ja taiteen välittäjiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Alan tieteellisen koulutuksen saaneita tarvitaan laajasti myös yhteiskunnan muissa tehtävissä esimerkiksi valtionhallinnossa, kunta-alalla, suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, yrityksissä, järjestöissä ja säätiöissä. Taiteiden tutkimuksen oppiaineet opettavat lisäksi tärkeitä kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia kuten median, kulttuurin ja taiteen ilmiöiden lukutaitoa. 
  1. Kulttuuriperinnön vaaliminen tarkoittaa myös resursseja tieteenalan akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen. Kyse ei ole vain kunniakkaasta menneisyydestä, vaan myös uusista tutkimussuuntauksista, joilla on todellista painoarvoa yhteiskunnan tulevaisuuden ja aidon, ihmislähtöisen menestyksen kannalta. 
  1. Tahtotila, intressit ja resurssit taiteen ja sen tutkimuksen ylläpitämiseen ovat yksinomaan suomalaisten päättäjien käsissä. Alasajo heijastuu kuitenkin negatiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja heikentää maamme imagoa sivistysvaltiona. Kansainvälisesti taiteentutkimuksen alat ovat vakiintuneita, eikä Suomi voi ainoana maana alkaa kouluttaa “taiteen” generalisteja. Sellaisille ei ole tarvetta, kansainvälistä tutkimuksen viitekehystä eikä siten tulevaisuutta.

Kirjallisuudentutkijain seura – Litteraturforskar-sällskapet i Finland 

Suomen avantgarden ja modernismin seura

Suomen elokuvatutkimuksen seura

Suomen Estetiikan Seura ry

Suomen etnomusikologinen seura ry

Suomen musiikkitieteellinen seura ry – Musikvetenskapliga sällskapet i Finland rf

Taidehistorian seura ry – Föreningen för Konsthistoria rf

Teatterintutkimuksen seura 

Tutkimusyhdistys Suoni ry – Forskningsföreningen Suoni rf 


Suomen elokuvatutkimuksen seuran syysseminaarin ohjelma

23 marraskuun, 2020

Suomen Elokuvatutkimuksen Seuran syysseminaari
Aika: 4.12.2020, klo 10.30 – 16.00
Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki), Sali 505

Turvallisuus
Seminaarin osallistujamäärä on rajattu 18 henkilöön, tämän vuoksi tilaisuuteen on sitova ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumiset: elokuvatutkimuksen.seura[at]gmail.com.
Osallistujilta edellytetään kasvomaskin käyttöä.

Seminaaria voi seurata myös SETS ry:n Facebook-sivulla livestriimin kautta.


10.30-10.45 Seminaarin avaus: SETS ry:n puheenjohtaja Marjo Kovanen

10.45-11.15 Jaakko Seppälä: Nordic noir ja affektiivinen kartoittaminen – uuden tutkimushankkeen suuntaviivoja

11.15-11.45 Mia Öhman: Miksi Tulitikkuja lainaamassa piti tehdä uudestaan?

11.45-12.15 Tatu Laukkanen: Antidote to Hollywood: Nationalist Blockbusters in Russia and China

12.15-13.30 Lounas (omakustanteinen)

13.30-14.00 Outi Hupaniittu: Lastenelokuvan arvo – ammatillisia ja taloudellisia näkökulmia lastenelokuvan tuotantoon

14.00-14.30 Eija Niskanen: Ne Mumin – ääniraita Japanissa animoiduissa Muumi-TV-sarjoissa Mumin (1969-72) ja Tanoshii Mumin ikka/Muumilaakson tarinoita (1990-92)

14.30-15.00 Aymeric Pantet: Valaista Kaurismäkeä, katsoa Bressonia uudelleen – Robert Bressonin ja Aki Kaurismäen teosten keskinäinen suhteuttaminen

15.00-15.45 Kirjaesittely: Refocus: The Films of Teuvo Tulio – An Excessive Outsider (Henry Bacon, Kimmo Laine, Jaakko Seppälä)

Tauko

16.00 SETS ry:n Syyskokous


SETS syyskokouskutsu 2019

15 marraskuun, 2019

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 22.11.2019 Helsingissä keskustakirjasto Oodissa, ensimmäisen kerroksen kahvilassa (Töölönlahdenkatu 4). Kokous pidetään klo 16.30 – 17.30.

Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenet mukaan!

Esityslista

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksujen suuruuden hyväksyminen
  6. Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta
  7. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta
  8. Muut esille tulevat asiat
  9. Kokouksen päättäminen

Suomen elokuvatutkimuksen seuran syyseminaarin aikataulu

12 marraskuun, 2019

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää seminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1) 14.11.2019, klo 9.30 – 16.00

Aikataulu:

9.30 Aamukahvit

10.00-10.15 Outi Hupaniittu: Avaus ja tervetuloa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan

10.15 – 10.45 Tarmo Malmberg: Mitä elokuva on?

10.45 -11.15 Mia Öhman: Kirje Stalinille. Neuvostoelokuvan levitysongelmia Suomessa ja miten ne ratkaistiin vuonna 1949.

11.15-11.45 Outi Hakola: Viimeiseen hengenvetoon – Kuolema dokumenttielokuvissa

11.45–13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00-13.30 Pauliina Tuomi: Provokatiivinen televisiotuotanto osana yhteiskunnan asenteita ja normeja.

13.30-14.00 Kaapo Huttunen: Musiikki ja äänisuunnittelu osana tulkinnanvaraista tarinankerrontaa televisiosarjassa Silta.

klo 14.00 -14.15 Kahvitauko

14.15-14.45 Maarit Kalmakurki: Digitaalisten hahmojen pukusuunnittelu tietokoneanimaatioelokuvissa

14.45-15.15 Laura Seppälä: Vihollisuus ja kansallinen identiteetti 2000-luvun suomalaisessa sotaelokuvassa

15.15-15.45 Kaisa Hiltunen: Seitsemän elokuvaa kuulumisesta

klo 16 SETS ry:n Syyskokous

 

Tervetuloa!

Lisätietoja: elokuvatutkimuksen.seura@gmail.com


Suomen elokuvatutkimuksen seuran seminaari 14.11.2019

7 lokakuun, 2019

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää legendaarisen vuosiseminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä SKS:n juhlasalissa (Hallituskatu 1, 00170 Helsinki) torstaina 14.11.2019.

Ohjelmassa on ajankohtaiseen tutkimukseen tutustumista, materiaaliesittelyjä, keskusteluja ja verkostoitumista. Mukaan ovat tervetulleita kaikki elokuvaa, televisiota, pelejä, av-mediaa tai niihin liittyviä aiheita tutkivat ja tutkimuksesta kiinnostuneet – niin graduntekijät, väitöskirjantekijät kuin väitelleetkin!

Osallistujia pyydetään valmistelemaan lyhyt esitys (noin 20 min) omasta tutkimusaiheestaan. Esitelmien maksimipituus ja aikataulu varmistuvat, kun tiedetään osallistujamäärä. Tilaisuuteen voi osallistua myös ilman esitystä.

Seminaarin jälkeen pidetään Suomen Elokuvatutkimuksen seuran syyskokous. Päivän päätteeksi on varattu mahdollisuus jatkaa keskustelua ja viettää iltaa yhdessä.

Ilmoittaudu esitelmän pitäjäksi 20.10.2019 mennessä osoitteeseen elokuvatutkimuksen.seura(at)gmail.com. Ilmoita sähköpostissa nimesi, yhteystietosi, organisaatiosi (esim. yliopisto/oppiaine) ja esityksesi alustava otsikko.

Tervetuloa!