TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMAA TIEDEYLIOPISTOISSA PARANNETTAVA

23 huhtikuun, 2021

TAITEIDENTUTKIMUKSEN SEUROJEN NEUVOTTELUKUNTA

JULKILAUSUMA 23. HUHTIKUUTA 2021

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMAA TIEDEYLIOPISTOISSA PARANNETTAVA

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteentutkimuksen tutkijayhteisöä. Me allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenseurat tuomme julkisesti esille huolemme humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta maamme yliopistoissa. Vaadimme, että taiteiden tutkimuksen eri alojen koulutus ja tutkimus on turvattava. 

Tällä hetkellä kokonaisia tutkimusaloja ollaan hävittämässä, koulutusohjelmia on jo ajettu alas ja opetusvirkoja jätetty täyttämättä. On selvää, että tällaisten toimenpiteiden seurauksena alaamme uhkaa laajamittainen näivettyminen. Leikkauksia on kohdistettu erittäin voimakkaasti taiteiden ja kulttuurien tutkimukseen. Esimerkiksi Tampereen yliopisto lakkautti 2010-luvulla musiikintutkimuksen sekä teatterin ja draaman tutkimuksen tutkinto-ohjelmansa. Helsingin yliopistossa nykyistä taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaa perustettaessa siellä oli yhteensä 14 opetusvakanssia, joista on jäljellä enää yhdeksän. Nykyisin jokainen vapautuva tehtävä on “avoin resurssi”, jonka kohdentaminen tai jäädyttäminen on pahimmillaan arpapeliä. Alalla on opiskelijoita, muttei riittävästi akateemista opetusta antavaa henkilökuntaa. Sivutoimisten luennoitsijoiden osuus on merkittävästi vähentynyt tai lähes loppunut, vaikka he ovat perinteisesti rikastuttaneet koulutussisältöjä.

Taiteiden tutkimus ei ole taideaine taiteen tekijöille, vaan tiedeperustainen ja monitieteinen tutkimusala, joka tuottaa tietoa ihmisten toiminnasta ja taiteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ilman taiteiden tutkimuksen oppiaineita tiedeyliopistoissa Suomella ei pian ole annettavaa alan kansainväliselle tutkimukselle. Taiteiden tutkimuksen edellytysten heikentäminen kaventaa vakavasti yhteiskuntamme osaamis- ja rekrytointipohjaa. Se ei ole maamme edun mukaista.

Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmista valmistuneet ovat sijoittuneet työelämässä mitä monipuolisimpiin tehtäviin, sillä opiskelu edellyttää ihmisen toiminnan motiivien ymmärtämistä, vahvaa analysointitaitoa, kurinalaisuutta ja kykyä löytää ratkaisuja epävarmuudessa tai täysin uusissa tilanteissa. Lisäksi he edustavat laajasti taidetta yhteiskuntaan välittävää ammattilaisten joukkoa. Esimerkiksi suuri osuus taidelaitosten henkilökunnasta on tiedeyliopistoista valmistuneita taiteen asiantuntijoita. Ilman heitä taide- ja kulttuurilaitoksilla, julkisella sektorilla ja taiteilijoilla ei olisi ammattitaitoista toimittamista, viestintää, taidekritiikkiä, tuottamista, kuratointia, rahoitusasiantuntemusta, tapahtumasuunnittelua ja johtamista. 

Humanistinen, yliopistossa tehty taiteiden tutkimus ja julkisesti tuettu ammattimainen taidekenttä rakentuivat maahamme jo 1800-luvulla. Niillä on molemmilla pitkät perinteet ja niiden merkitys yhteiskunnan voimavarana – sekä yhdessä että erikseen – on korvaamaton. Kaikissa länsimaissa taiteiden tutkimuksen ja sen akateemisen opetuksen relevantti viitekehys on nimenomaan tiedeyliopistoissa ja niiden tarjoamassa sivuaineyhdistelmien laajassa kirjossa. Vain sitä kautta toteutuu yliopistolaissamme mainittu sivistystehtävä ja syntyy pohja suomalaisen yhteiskunnan menestymiselle. 

Vaadimme tämän julkilausuman myötä korkeakoulujen toimintaa ohjaavaan rahoituslakiin muutoksia, jotta eri tieteenalat saavat tasavertaisemmat toimintaedellytykset. Jokseenkin sattumanvaraisesti eri aloja kohtelevia rahoituskriteereitä tulee kehittää. Nykyisellään ne ohjaavat korkeakoulujen toimintaa lyhytnäköisesti suuntaan, joka ei ole ollut lainsäätäjän varsinaisena tarkoituksena.

Tällä hetkellä rahoitustekijät väistämättä syöksevät alojamme negatiiviseen kierteeseen siitä huolimatta, että esimerkiksi kansainvälisten laatuarviointien tulokset ovat olleet erinomaisia. Yliopistoja tulisikin ohjata voimakkaammin siihen, ettei rahoituslain kriteerejä valuteta mekaanisesti sellaisinaan kaikille aloille vaan alakohtaiset erot huomioitaisiin. Rahoituslain tarkoituksena on toimia yliopistojen resurssien jakamisessa makrotasolla, eikä sitä tule sellaisenaan soveltaa yliopiston sisäisenä rahanjakomallina. Vähintäänkin strategisen rahoituksen osiossa ohjaavan ministeriön tulee edellyttää yliopistoilta yhtenä tulostavoitteena humanististen aineiden ja taiteiden tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamista. 

Ratkaisuna ei tule nähdä myöskään sitä, että pitkät ja menestyksekkäät perinteet omaava akateeminen taiteiden tutkimus sulautetaan – usein ensin löyhemmin ja käytännössä sittemmin yhä tiiviimmin – johonkin näennäiseen “lähialaan”. Jos oppiaineella ei ole toiminnassaan riittävää autonomiaa ja sitä tukevaa hallintokulttuuria, se vääjäämättä johtaa tieteenalan kuihtumiseen.

Julkilausumalla haluamme lisätä myös tietoisuutta yliopistojen humanististen alojen ja erityisesti taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden kokemista vakavista epäkohdista koskien opetuksen vähyyttä ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Yliopistojen rahoitustilanne on kurjistanut valmiiksi haavoittuvia pieniä tieteenaloja. Strategisen otteen sijaan niiden annetaan kuihtua yliopistoissa sitä mukaa, kuin henkilökunta eläköityy.

Perustelemme vaatimustamme alla olevilla, alan ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä argumenteilla. 

  1. Kukoistava taide- ja kulttuurikenttä on sivistyneen ja toimivan yhteiskunnan edellytys ja voimavara. Tiedeyliopistossa on perinteisesti koulutettu kentän asiantuntijat. Jos nämä tieteenalat ajetaan alas, se väistämättä heijastuu kansakunnan hyvinvointiin ja julkikuvaan maailmalla. 
  1. Taidetta ja taiteen välittäjiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Alan tieteellisen koulutuksen saaneita tarvitaan laajasti myös yhteiskunnan muissa tehtävissä esimerkiksi valtionhallinnossa, kunta-alalla, suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, yrityksissä, järjestöissä ja säätiöissä. Taiteiden tutkimuksen oppiaineet opettavat lisäksi tärkeitä kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia kuten median, kulttuurin ja taiteen ilmiöiden lukutaitoa. 
  1. Kulttuuriperinnön vaaliminen tarkoittaa myös resursseja tieteenalan akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen. Kyse ei ole vain kunniakkaasta menneisyydestä, vaan myös uusista tutkimussuuntauksista, joilla on todellista painoarvoa yhteiskunnan tulevaisuuden ja aidon, ihmislähtöisen menestyksen kannalta. 
  1. Tahtotila, intressit ja resurssit taiteen ja sen tutkimuksen ylläpitämiseen ovat yksinomaan suomalaisten päättäjien käsissä. Alasajo heijastuu kuitenkin negatiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja heikentää maamme imagoa sivistysvaltiona. Kansainvälisesti taiteentutkimuksen alat ovat vakiintuneita, eikä Suomi voi ainoana maana alkaa kouluttaa “taiteen” generalisteja. Sellaisille ei ole tarvetta, kansainvälistä tutkimuksen viitekehystä eikä siten tulevaisuutta.

Kirjallisuudentutkijain seura – Litteraturforskar-sällskapet i Finland 

Suomen avantgarden ja modernismin seura

Suomen elokuvatutkimuksen seura

Suomen Estetiikan Seura ry

Suomen etnomusikologinen seura ry

Suomen musiikkitieteellinen seura ry – Musikvetenskapliga sällskapet i Finland rf

Taidehistorian seura ry – Föreningen för Konsthistoria rf

Teatterintutkimuksen seura 

Tutkimusyhdistys Suoni ry – Forskningsföreningen Suoni rf 


Suomen elokuvatutkimuksen seuran syysseminaarin ohjelma

23 marraskuun, 2020

Suomen Elokuvatutkimuksen Seuran syysseminaari
Aika: 4.12.2020, klo 10.30 – 16.00
Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki), Sali 505

Turvallisuus
Seminaarin osallistujamäärä on rajattu 18 henkilöön, tämän vuoksi tilaisuuteen on sitova ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumiset: elokuvatutkimuksen.seura[at]gmail.com.
Osallistujilta edellytetään kasvomaskin käyttöä.

Seminaaria voi seurata myös SETS ry:n Facebook-sivulla livestriimin kautta.


10.30-10.45 Seminaarin avaus: SETS ry:n puheenjohtaja Marjo Kovanen

10.45-11.15 Jaakko Seppälä: Nordic noir ja affektiivinen kartoittaminen – uuden tutkimushankkeen suuntaviivoja

11.15-11.45 Mia Öhman: Miksi Tulitikkuja lainaamassa piti tehdä uudestaan?

11.45-12.15 Tatu Laukkanen: Antidote to Hollywood: Nationalist Blockbusters in Russia and China

12.15-13.30 Lounas (omakustanteinen)

13.30-14.00 Outi Hupaniittu: Lastenelokuvan arvo – ammatillisia ja taloudellisia näkökulmia lastenelokuvan tuotantoon

14.00-14.30 Eija Niskanen: Ne Mumin – ääniraita Japanissa animoiduissa Muumi-TV-sarjoissa Mumin (1969-72) ja Tanoshii Mumin ikka/Muumilaakson tarinoita (1990-92)

14.30-15.00 Aymeric Pantet: Valaista Kaurismäkeä, katsoa Bressonia uudelleen – Robert Bressonin ja Aki Kaurismäen teosten keskinäinen suhteuttaminen

15.00-15.45 Kirjaesittely: Refocus: The Films of Teuvo Tulio – An Excessive Outsider (Henry Bacon, Kimmo Laine, Jaakko Seppälä)

Tauko

16.00 SETS ry:n Syyskokous


SETS syyskokouskutsu 2019

15 marraskuun, 2019

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 22.11.2019 Helsingissä keskustakirjasto Oodissa, ensimmäisen kerroksen kahvilassa (Töölönlahdenkatu 4). Kokous pidetään klo 16.30 – 17.30.

Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenet mukaan!

Esityslista

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksujen suuruuden hyväksyminen
  6. Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta
  7. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta
  8. Muut esille tulevat asiat
  9. Kokouksen päättäminen

Suomen elokuvatutkimuksen seuran syyseminaarin aikataulu

12 marraskuun, 2019

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää seminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1) 14.11.2019, klo 9.30 – 16.00

Aikataulu:

9.30 Aamukahvit

10.00-10.15 Outi Hupaniittu: Avaus ja tervetuloa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan

10.15 – 10.45 Tarmo Malmberg: Mitä elokuva on?

10.45 -11.15 Mia Öhman: Kirje Stalinille. Neuvostoelokuvan levitysongelmia Suomessa ja miten ne ratkaistiin vuonna 1949.

11.15-11.45 Outi Hakola: Viimeiseen hengenvetoon – Kuolema dokumenttielokuvissa

11.45–13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00-13.30 Pauliina Tuomi: Provokatiivinen televisiotuotanto osana yhteiskunnan asenteita ja normeja.

13.30-14.00 Kaapo Huttunen: Musiikki ja äänisuunnittelu osana tulkinnanvaraista tarinankerrontaa televisiosarjassa Silta.

klo 14.00 -14.15 Kahvitauko

14.15-14.45 Maarit Kalmakurki: Digitaalisten hahmojen pukusuunnittelu tietokoneanimaatioelokuvissa

14.45-15.15 Laura Seppälä: Vihollisuus ja kansallinen identiteetti 2000-luvun suomalaisessa sotaelokuvassa

15.15-15.45 Kaisa Hiltunen: Seitsemän elokuvaa kuulumisesta

klo 16 SETS ry:n Syyskokous

 

Tervetuloa!

Lisätietoja: elokuvatutkimuksen.seura@gmail.com


Suomen elokuvatutkimuksen seuran seminaari 14.11.2019

7 lokakuun, 2019

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää legendaarisen vuosiseminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä SKS:n juhlasalissa (Hallituskatu 1, 00170 Helsinki) torstaina 14.11.2019.

Ohjelmassa on ajankohtaiseen tutkimukseen tutustumista, materiaaliesittelyjä, keskusteluja ja verkostoitumista. Mukaan ovat tervetulleita kaikki elokuvaa, televisiota, pelejä, av-mediaa tai niihin liittyviä aiheita tutkivat ja tutkimuksesta kiinnostuneet – niin graduntekijät, väitöskirjantekijät kuin väitelleetkin!

Osallistujia pyydetään valmistelemaan lyhyt esitys (noin 20 min) omasta tutkimusaiheestaan. Esitelmien maksimipituus ja aikataulu varmistuvat, kun tiedetään osallistujamäärä. Tilaisuuteen voi osallistua myös ilman esitystä.

Seminaarin jälkeen pidetään Suomen Elokuvatutkimuksen seuran syyskokous. Päivän päätteeksi on varattu mahdollisuus jatkaa keskustelua ja viettää iltaa yhdessä.

Ilmoittaudu esitelmän pitäjäksi 20.10.2019 mennessä osoitteeseen elokuvatutkimuksen.seura(at)gmail.com. Ilmoita sähköpostissa nimesi, yhteystietosi, organisaatiosi (esim. yliopisto/oppiaine) ja esityksesi alustava otsikko.

Tervetuloa!


Elokuva ja kirjallisuus -seminaari

9 huhtikuun, 2019

Elokuva ja kirjallisuus -seminaarissa 26.4. astutaan kirjallisuusfilmatisointien maailmaan esitelmien ja tekijäkeskusteluiden kautta.

Kuinka elokuvasovitukset kierrättävät kulttuuria? Mikä on Sorjosen menestyskonseptin salaisuus? Miten Jane Austenin romaanien naiset ja miehet näkyvät elokuvissa ja tv-sarjoissa? Kino Reginassa järjestettävässä kaikille avoimessa seminaarissa pääosissa ovat kirjallisuus, elokuva ja käsikirjoittaminen.

Perjantaina 26.4. klo 12–16 Kino Reginassa järjestettävässä seminaarissa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustellaan tekijöiden kanssa. Professori Henry Bacon tarkastelee elokuvasovituksia kulttuurisen kierrättämisen näkökulmasta, ja KAVIn erikoissuunnittelija Antti Alanen käy läpi kotimaisten romaanifilmatisointien historiaa. Televisiosarjoja käsitellään tutkimuksen ja tekijän näkökulmista, kun dosentti Jaakko Seppälä tarkastelee nordic noirin matkaa brittiläisistä kirjallisuuskeskusteluista pohjoismaisten televisiosarjojen tyyliksi, ja rikosdraamasarja Sorjosen luoja Miikko Oikkonen perkaa sarjan menestyskonseptia. Jane Austenin naisia ja miehiä elokuvissa ja televisiossa käsittelee professori Heta Pyrhönen, ja professori Mari Pajala avaa puvustuksen roolia historiallisten elokuvien kerronnassa.

Tekijän näkökulmaa avataan keskusteluiden kautta. Kirjailija ja käsikirjoittaja Tuomas Kyrö sekä ohjaaja Tiina Lymi keskustelevat Mielensäpahoittaja-kirjojen kääntymisestä elokuviksi. Ohjaaja Selma Vilhunen ja käsikirjoittaja Kirsikka Saari käsittelevät Hölmö nuori sydän -kirjan ja elokuvan samanaikaista julkaisua. Fantasian ja kauhun käsikirjoittamisesta puhumassa ovat käsikirjoittaja Ilja Rautsi sekä kirjailija Emmi Itäranta, minkä jälkeen katsotaan Ilja Rautsin käsikirjoittama ja ohjaama lyhytelokuva Helsinki Mansplaining Massacre (2018).
Seminaarin jälkeen klo 17 Kino Reginassa esitetään Tiina Lymin ohjaama elokuva Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja (2018), joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen romaaniin vuodelta 2014.

Elokuva ja kirjallisuus -seminaari pe 26.4. klo 12–16 Kino Reginassa. Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja -elokuvanäytös pe 26.4. klo 17.

Seminaariin on vapaa pääsy. Liput seminaarin jälkeen alkavaan maksavat 7,5 € (6 € KAVIn klubikortilla). Liput ovat myynnissä Kino Reginan nettisivuilla kinoregina.fi sekä Kino Reginan lipunmyyntipisteessä Oodissa.

Elokuva ja kirjallisuus -seminaari järjestetään Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI), Suomen elokuvatutkimuksen seuran (SETS), keskustakirjasto Oodin ja Suomen elokuvasäätiön (SES) yhteistyönä, AVEKin tuella.

Lisätiedot: Katri Tenhola Suunnittelija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) katri.tenhola(at)kavi.fi.

Elokuva ja kirjallisuus -seminaarin ohjelma

Osio I: Tutkijan näkökulma
Moderaattori: Matti Lukkarila (KAVI)

12.00-12.05 Seminaarin avaus: Matti Lukkarila (KAVI)
12.05-12.25 Henry Bacon: Elokuvasovitukset kulttuurisena kierrättämisenä
12.25-12.40 Antti Alanen: Kotimaisten romaanifilmatisointien lyhyt historia
12.40-13.00 Jaakko Seppälä: Nordic noirin matka brittiläisistä kirjallisuuskeskusteluista pohjoismaisten televisiosarjojen tyyliksi
13.00-13.20 Miikko Oikkonen: Sorjosen menestyskonsepti
13.20-13.40 Heta Pyrhönen: Jane Austenin naiset ja miehet elokuvissa ja televisiossa
13.40-14.00 Mari Pajala: Puvustuksen rooli historiallisten elokuvien kerronnassa

14.00-14.30 Kahvitauko

Osio II: Tekijät esiin
Moderaattori: Marjo Kovanen (SETS)

14.30-16.00 – haastattelut:
Mielensäpahoittaja – kirjasta elokuvaksi: Tuomas Kyrö ja Tiina Lymi (haastattelija: Antti Alanen)
Hölmö nuori sydän – kirjan ja elokuvan samanaikainen julkaisu: Selma Vilhunen ja Kirsikka Saari (haastattelija: Marjo Kovanen)
Fantasian ja kauhun käsikirjoittaminen: Ilja Rautsi ja Emmi Itäranta (haastattelija: Katri Tenhola)
n. klo 16.00 Elokuvanäytös: Helsinki Mansplaining Massacre (15 min.)

Seminaarin jälkeen klo 17.00 elokuvanäytös: ILOSIA AIKOJA, MIELENSÄPAHOITTAJA

Linkit: Elokuva ja kirjallisuus -seminaari Facebookissa.


Suomen elokuvatutkimuksen seuran Syysseminaarin aikataulu

16 marraskuun, 2018

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää seminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä Tieteiden talolla perjantaina 23.11.2018 klo 10.30–17.00, sali 505

Ohjelma:

10.30 Tilaisuuden avaus

Marjo Kovanen, Suomen elokuvatutkimuksen seuran puheenjohtaja

  1. Sessio 10.35-12.05, chair: Janne Salminen

10.35 – 11.05 Leena Eerolainen:” Japanilainen kauhuelokuva”

11.05 – 11.35 Tarmo Malmberg: ”Elokuvakritiikki tiedonlajina ja tutkimuskohteena”

11.35-12.05 Kaisa Hiltunen: ”Lyhytelokuvia kuulumisesta tutkimushankkeessa Rajojen yli: Kuulumisen performansseja ja narratiiveja taiteen keinoin.”

12.05–13.15 LOUNAS(omakustanteinen)

  1. Sessio 13.15-14.45,chair: Outi Hupaniittu

13.15 – 13.45 Mia Öhman: ”Lenin Suomessa”

13.45 – 14.15 Tytti Rantanen: ”Ohjaaja kuvassa. Näkyvä tekijyys auteur-politiikan ja tekijän kuoleman ristivedossa ranskalaisessa 1960- ja 1970-luvun elokuvassa”

14.15- 14.45 Miina Kaartinen: ”Elokuvaesitykset toivon tiloina: kulttuurista resilienssiä paikantamassa”.

14.45 – 15.15 Kahvi

  1. Sessio 15.15-16.45,chair: Jaakko Seppälä

15.15 – 15.45 Noora Kallioniemi: ”Komediaviihteen esittämä työttömyys ja köyhyys yhteiskunnallisena vastapuheena 1980- ja 1990-lukujen Suomessa.”

15.45 – 16.15 Tommi Römpötti ja Titta Karlstedt:  ”Luonnonsuojelualueen anarkistit – raha ja lasten toimijuus 2000-luvun suomalaisessa lastenelokuvassa.”

16.15 – 16.45 Maiju Kannisto: ”Vallankumous kuvaruudussa” – Kasetti-televisio 1970-luvun alussa

17.00 SETS ry:n syyskokous

18.00 SETS ry:n syyskokouksen päättyminen

Seminaarin jälkeen on mahdollisuus jatkaa keskustelua ja viettää iltaa yhdessä.

 

Tervetuloa!

Lisätietoja: elokuvatutkimuksen.seura@gmail.com

 

 


Suomen elokuvatutkimuksen seuran seminaari 23.11.2018

16 lokakuun, 2018

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää legendaarisen vuosiseminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä Tieteiden talolla perjantaina 23.11.2018.

Ohjelmassa on ajankohtaiseen tutkimukseen tutustumista, materiaaliesittelyjä, keskusteluja ja verkostoitumista. Mukaan ovat tervetulleita kaikki elokuvaa, televisiota, pelejä, av-mediaa tai niihin liittyviä aiheita tutkivat ja tutkimuksesta kiinnostuneet – niin graduntekijät, väitöskirjantekijät kuin väitelleetkin!

Osallistujia pyydetään valmistelemaan lyhyt esitys (noin 20 min) omasta tutkimusaiheestaan. Esitelmien maksimipituus ja aikataulu varmistuvat, kun tiedetään osallistujamäärä. Tilaisuuteen voi osallistua myös ilman esitystä.

Seminaarin jälkeen pidetään Suomen Elokuvatutkimuksen seuran syyskokous. Päivän päätteeksi on varattu mahdollisuus jatkaa keskustelua ja viettää iltaa yhdessä.

Ilmoittaudu esitelmän pitäjäksi 22.10.2018 mennessä osoitteeseenelokuvatutkimuksen.seura (at) gmail.com. Ilmoita sähköpostissa nimesi, yhteystietosi, organisaatiosi (esim. yliopisto/oppiaine) ja esityksesi alustava otsikko.

Tervetuloa!


Noin seitsemännen taiteen poika

19 tammikuun, 2018

 

Suomen elokuvatutkimuksen seura ja Faros-kustannus julkaisivat viime vuonna onnittelukirjan professori Henry Baconin 60-vuotispäivän kunniaksi. Tämä kirja on kokonaisuudessaan nyt luettavissa myös PDF-muodossa alla olevan linkin kautta.

 

Noin seitsemännen taiteen poika_open_access


Suomen elokuvatutkimuksen seuran syysseminaari 2017

7 marraskuun, 2017

Suomen elokuvatutkimuksen seura järjestää seminaarin elokuvan ja audiovisuaalisen median tutkijoille Helsingissä Tieteiden talolla perjantaina 10.11.2017 klo 10.30–17.00.

Ohjelma:
10.30: Tilaisuuden avaus
Seminaarin puheenjohtaja Jaakko Seppälä
1. Sessio 10.40-12.10, chair: Jaakko Seppälä
10.40 Lauri Piispa: Stalin ja elokuva
11.10. Mia Öhman: Kosmos-Filmi. Sovexportfilm Suomessa 1945-1991
11.40. Joanna Weckman: Sinihameet, punapaulat – Sampo (1959) -elokuvan puvut perinteiden ja uusien ihanteiden ristipaineessa

12.10–13.30 LOUNAS (omakustanteinen)

2. Sessio 13.30-15.00, chair: Outi Hakola
13.30 Kristiina Koskinen: Metsäaiheisten luontodokumenttien luontokäsitys ja kerronta
14.00 Ilari Kellokoski: Michael Moore ja dokumenttielokuva suostutteluna
14.30. Anne Rajala: Dokumenttielokuva ja parrhesia – Näkökulma dokumenttielokuvaan
totuuspuheena

15.00 Kahvi

3. Sessio 15.15-16.45, chair: Janne Salminen
15.15 Kaarina Kilpiö: Ei-fiktiivisen suomalaisen elokuvan äänen- ja musiikinkäytön historiaan perehtymässä
15.45 Niina Oisalo: Transnationaali muisti pohjoismaisessa dokumenttielokuvassa
16.15 Tommi Römpötti: ”Mitä jos mä en pärjäiskään niinku sä haluut?” Nuori, uusliberalistinen menestystarina ja vastustamisen mahdollisuus 2000-luvun suomalaisessa elokuvassa

17.00 SETS ry:n syyskokous

18.00 SETS ry:n syyskokouksen päättyminen
Seminaarin jälkeen on varattu mahdollisuus jatkaa keskustelua ja viettää iltaa yhdessä.
Tervetuloa!
Lisätietoja: elokuvatutkimuksen.seura@gmail.com