Kolumni

Arkipäiväisyyden ylistys

Suomen Elokuvatutkimuksen Seura järjesti toukokuussa 2012 kansainvälisen konferenssin käyttäjälähtöisestä kulttuurista. Kaksipäiväiseen tapahtumaan saapui puhujia ympäri Eurooppaa. Esitykset käsittelivät kulttuuria hyvin laajana ilmiönä aina kirjallisuudesta tietokonepeleihin ja opetuspedagogioista journalistisiin käytänteisiin.

Yhtenäinen teema oli läsnä koko tapahtuman ajan. Sen sijaan, että tutkijat olisivat edelleen innoissaan käyttäjälähtöisyyden mahdollisuuksista lisätä demokratiaa ja osallistumisen mahdollisuuksia, on huomio siirtynyt ilmiön arkipäiväisyyteen ja jopa banaalisuuteen. Käyttäjälähtöisyyttä ei enää nosteta jalustalle, eikä sen ajatella mullistaneen mediaa ja kulttuuria. Tutkijat mukaan käyttäjälähtöisyys tarjoaa mahdollisuuden ottaa arkipäiväisen ja harrastelijamaisuuden uudella tavalla tosissaan, mutta näiden vallankumouksellisuus on kovin toista maata kuin vielä joitain vuosia sitten kaavailtiin.

Tutkijat muistuttivat, että edelleen kulttuurin sisällöistä suurin osa on harvojen tahojen tuottamaa ja myös harrastelijamaisen kulttuurin jakamiseen käytetään lähinnä kansainvälisten suuryhtiöiden tarjoamia välineitä ja teknologioita. Portinvartijat ovat siten edelleen olemassa ja taloudellinen tuottavuus kerääntyy lähinnä olemassa oleville yrityksille. Saman ilmiön kääntöpuolena käyttäjien tuottama kulttuuri useimmiten hukkuu tarjonnan tulvaan ja vain harvat löytävät itselleen riittävästi yleisöä. Niinpä median ja kulttuurin kulutuksessa käyttäjälähtöisyys ei ole oletetulla tavalla mullistanut olemassa olevia rakenteita, pikemminkin vain muovannut niitä.

Tämän lisäksi uusimpien tutkimusten mukaan käyttäjien aktiivisuus ei ole kohdistunut tutkijoiden kaavailemiin asioihin. Sen sijaan, että käyttäjät olisivat olleet erityisen kiinnostuneita poliittisesta tai kulttuurisesta vaikuttamisesta, ovat he keskittyneet paljon arkisimpiin asioihin – omien kotivideoiden tekemiseen, sosiaalisen median verkostoitumiseen, ruokareseptien jakamiseen ja keskustelupalstoilla hyökkäävästi ja arvostelevasti kommentointiin. Vaikka internet on mahdollistanut uudella tavalla osallistumisen ja kokemusten jakamisen, on liikehdinnästä vain harvoin kasvanut organisoitua tai tarkoitushakuista.

SETSin kevättapahtuman antina olikin tutkijoiden oma sisäinen kriittinen keskustelu. Tutkijat halusivat korostaa, ettei käyttäjälähtöisyyden korostuneessa arkipäiväisyydessä ole mitään vikaa ja sitä tulisikin arvostaa tai ainakin tutkia juuri sellaisena ilmiönä kuin se on. Sen sijaan kriittisen tarkastelun kohteeksi ovat joutuneet tutkijoiden omat ennakko-oletukset, tai pikemminkin toivomukset, joiden mukaan internet ja sen kautta avautuvat väylät käyttäjille, osallistujille, harrastajille, uusille verkostoille ja vaikuttajille olisivat luoneet suuria kulttuurisia muutoksia. Tutkijat olettivat ihmisillä olevan poliittisia tarkoitusperiä, suunniteltuja projekteja ja huolellisia argumentteja. Jotta merkityksellistä tutkimusta voidaan tehdä, on näistä oletuksista luovuttava ja annettava tilaa arkipäiväiselle luovuudelle ja käyttäjien moninaisuudelle aina hauskoista kissakuvista nimimerkkien suojasta huuteluihin.

Outi Hakola

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: