Kuukauden kolumni

 

Transnationaali näkökulma Suomen elokuvahistoriaan

Viime vuosina elokuvanhistorian tutkimuksessa on noussut vahvasti esille transnationaali näkökulma. Kansallisen elokuvan tutkimusta täydentäen siinä on pyritty selvittämään miten elokuvakulttuuri aina ja kaikkialla on monin tavoin kytkeytynyt kansalliset rajat ylittäviin tekijöihin ja vaikutteisiin niin tekniikan, tuotannon ja talouden kuin estetiikan ja sisältöjenkin suhteen – aatteellisista virtauksista puhumattakaan. Heti siitä alkaen, kun Lumièrin veljekset 1896 alkoivat lähettää projisointi/kuvausryhmiään kaikkeen maailmaan, elokuva on kansallisimmillaankin ollut kaikista taiteista transnationaalein.

Myös suomalaisen elokuvan kehitys on aina kiinnittynyt kansainvälisiin yhteyksiin. Elokuvakulttuurimme eri vaiheita on eri tavoin hallinnut jatkuva jännite: yhtäältä on luotu omaa kansallista elokuvatuotantoa, toisaalta hakeuduttu ulkomailta löydettyjen  aiheiden pariin ja mukauduttu kansainvälisiin standardeihin. Kotimaisen elokuvateollisuuden ja -kulttuurin suorastaan missionäärinen suomalaisuuden ilmentämis- ja luomisprojekti on ollut mahdollinen vain vuorovaikutuksessa kansainvälisiin suuntauksiin ja muiden maiden kansallisiin tuotantoihin.

Selvää siis on, että kokonaisvaltaisen käsityksen hahmottaminen suomalaisen elokuvakulttuurin kehityksestä edellyttää perustavaa laatua olevaa elokuvahistoriallista tutkimusta transnationaalista näkökulmasta. Tätä varten muodostettiin syksyllä 2010 projektiryhmä, jolle Suomen Akatemia toukokuussa myönsi rahoituksen. Allekirjoittanut toimii johtajana tässä projektissa, jonka sijoituspaikka on Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos. Muut jäsenet ovat aiheemme parissa jo mainetta niittäneet Kimmo Laine, Pietari Kääpä, Anneli Lehtisalo, Jaakko Seppälä ja Outi Hupaniittu. Useissa eri yliopistoissa ja osin eri oppiaineissakin väitelleistä tai piakkoin väittelevistä tutkijoista koostuva ryhmä mahdollistaa sen, että tämä haasteellinen ja laaja-alainen projekti toteutuu sen edellyttämällä moninäkökulmaisella tavalla. Kansallisten  ja kansainvälisten seminaarien kautta pyritään saamaan esille myös muiden aiheen piirissä työskentelevien kollegoiden asiantuntemus.

Hankkeessa siis tutkitaan elokuvien tuotanto-, maahantuonti-, vienti- ja levityskäytäntöjen samoin kuin esteettisten ja ideologisten näkemysten ja käytäntöjen muovautumista kansallisten ja kansainvälisten tekijöiden ristipaineissa. Tutkimus jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:

Keskeiset tutkimusalueet ja periodisointi

1) Kulttuuripolitiikka: Kuinka kansainvälinen ja kansallinen poliittinen ja kulttuurinen konteksti ovat eri vaiheissa vaikuttaneet suomalaisen elokuvatuotannon kehittämiseen, sen päämäärien kartoittamiseen, ideologisten ja esteettisten vaikutteiden omaksumiseen ja yleisön tavoiteluun. Ulkomaisten elokuvien menestyminen Suomessa sekä niiden kriittinen vastaanotto on aina määrittänyt osaltaan suomalaisen elokuvateollisuuden kehityssuuntia. Ymmärtääksemme suomalaisen ja kansainvälisen elokuvakulttuurin vuorovaikutusta meidän on tutkittava sekä ulkomaalaisten elokuvien vastaanottoa Suomessa että suomalaisten elokuvien vastaanottoa toisaalta kotimaassa, toisaalta ulkomailla.

2) Taloudelliset tekijät: Elokuvien tuotantohistorian ja elokuvapoliittisten tukiohjelmien tutkimus rakentaa kuvaa kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä. Niinpä projektissa perehdytään suomalaisen elokuvateollisuuden kansainvälisiin kytkentöihin sekä tuotannollisella että tekijätasolla, mukaan lukien tuotannollinen, teknologinen, levityksellinen ja luova yhteistyö.

3) Esteettiset ja temaattiset kytkennät: Kansainväliset elokuvakulttuurit ja trendit ovat vaikuttaneet suomalaisen elokuvakulttuurin kehitykseen läpi sen historian. Kansallisen elokuvakulttuurin luominen ja säilyttäminen sekä kansainväliselle tasolle pyrkiminen ovat synnyttäneet hyvinkin ristiriitaista dynamiikkaa. Projektissa tutkitaan esimerkiksi miten kansallisen perinnekulttuurin ja ”kansainvälisen tason” elokuvatuotannon strategiat myötäelävät suomalaisessa elokuvakulttuurissa.

Painotukset kolmen osa-alueen välillä vaihtelevat riippuen aikakausista, jotka voidaan poliittisen historian mukaan karkeasti jakaa seuraavasti: 1) autonomian aika; 2) sotien välinen aikakausi ja kansallisten ideologioiden vakiintuminen; 3) sota-aika; 4) poliittisen puolueettomuuden kausi ja kylmä sota; 5) sosialismin kaatuminen Itä Euroopassa ja Euroopan Unioniin liittyminen. Elokuvatuotanto ja -kulttuuri eivät tietenkään ole kehkeytynyt tarkasti aikakausien mukaan, ja tutkimus tuleekin kohdistumaan myös tyylillisiin ja teknologisiin jatkumoihin ja muutoksiin eri aikakausien.

Kysymyksenasetteluja

  • Missä määrin ulkomaiset elokuvat ovat valloittaneet yleisöjä Suomessa ja millaisen kriittisen vastaanoton ne ovat saaneet?
  • Kuinka muut kansalliset elokuvakulttuurit ja niiden trendit ovat vaikuttaneet suomalaisen elokuvan, elokuvakulttuurin ja elokuvapolitiikan muotoutumiseen?
  • Millainen on ollut ulkomaisten ulkoelokuvallisten taiteellisten vaikutteiden osuus elokuvallisten ihanteiden muodostumisessa? (kirjallisuus, teatteri, musiikki, kuvataiteet, taiteen teoriat)?
  • Kuinka suomalainen elokuvateollisuus ja -kulttuuri ovat kehittyneet dynaamisena prosessina kansallisen elokuvan kehittämisen ja kansainvälisiin standardeihin yltämisen ristipaineissa?
  • Miten Hollywood on toiminut mallina ja pääkilpailijana?
  • Kuinka ulkomaisia yleisöjä on yritetty voittaa toisaalta viljelemällä kansallista eksotiikkaa, toisaalta tuottamalla itsetietoisen ylikansallista elokuvaa
  • Suhteiden luominen ulkomaisiin elokuvantekijöihin niin tekniikan, tuotannon levityksen kuin luovan työnkin osalta..

Tutkimustulosten julkistaminen
Tutkimustulokset julkaistaan erillisessä kokoomateoksessa. Lisäksi tutkijat julkaisevat osaprojektiensa tuloksia eri tieteellisillä foorumeilla.

Yksi tärkeä ulottuvuus tulee olemaan nämä projektin kotisivut, jonne tullaan sijoittamaan projektin myötä syntynyttä tutkimustietoa ja jolla tarjotaan mahdollisuus myös kollegoille ja laajemmalle yleisölle tuoda esiin tietojaan ja näkemyksiään aiheen piiristä.

Henry Bacon

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: