Kuukauden kolumni

Valkokankaan Hollywood

Hollywood tuottaa elokuvia, jotka kertovat Hollywoodista. Nämä ovat teoksia, jotka vaikuttavat siihen, mitä ihmiset amerikkalaisesta elokuvateollisuudesta ajattelevat. Kaikki, minkä Hollywood itsestään esittää, on tietysti tarkkaan mietittyä. Tämän takia onkin hätkähdyttävää, että monet itserepresentaatiot ovat suorastaan synkkiä.

Varhaisia amerikkalaisen elokuvateollisuuden omakuvia ovat The Extra Girl (1923) ja The Life and Death of 9413, a Hollywood Extra (1928). Näilläkin on varmasti edeltäjänsä, mutta paljon 1920-luvun taitetta kauemmas Hollywoodin historiaa ei parane ulottaa, sillä käsite Hollywood vakiintui juuri tuolloin. Tunnetuimpiin Hollywoodin omakuvista kuuluvat Ilveilijät (Show People, 1928), Kunnian hinta (What Price Hollywood?, 1932), Tähti on syttynyt -elokuvat (A Star is Born 1932 ja 1954), Laulavat sadepisarat (Singin’ in the Rain, 1952), Särkyneiden haaveiden kaupunki (The Bad and the Beautiful, 1952) ja Mulholland Drive (2001). Vuosikymmenien saatossa Hollywoodista kertovia elokuvia on valmistunut aikamoinen määrä.

Vaikka Mabel Normandin tähdittämä The Extra Girl onkin komedia ja Laulavat sadepisarat hyvänmielen musikaali, löytyy näistäkin tummia alavireitä. Synkimmästä päästä on Auringonlaskun katu (Sunset Blvd., 1950), joka kertoo yleisönsä menettäneen mykkäelokuvatähden yksinäisyydestä. Mulholland Driven Hollywood on jo pelkkä painajaistehdas. Kunnian hinta on se tavanomainen tarina. Elokuvatähteydestä haaveileva kaunotar pääsee alkoholisoituneen ohjaajan avustamana kokeilemaan kykyjään kameroiden edessä. Haaveet toteutuvat, mutta todellisuus ei vastaa fanilehtien ruokkimia unelmia. Hollywoodissa ihmiset ovat häikäilemättömiä, halpamaisia ja karkeita, yksityiselämä jää elokuvanteon jalkoihin, avioliitot säröilevät ja ihailijat käyttäytyvät kuin petoeläimet. Elokuvan loppupuolella alkoholisoitunut ohjaaja ampuu itsensä nostattaen teollaan skandaalin.

Hollywoodin historiasta löytyy tummille representaatioille suuri joukko esikuvia. Elokuvateattereita 1920-luvun taitteessa haaliessaan Adolph Zukor lähetti ”the wrecking crew” ja ”the dynamite gang” -nimillä tunnetut joukkonsa terrorisoimaan monen elokuvateatterin toimintaa, kunnes omistajat myivät ne sopuhintaan. Vuonna 1921 Roscoe Arbuckle sai syytteen Virginia Rappen murhasta. Seuraavana vuonna William Desmond Taylor ammuttiin hengiltä ja sitä seuraavana Wallace Reid kuoli huumeiden yliannostukseen. Äänielokuvan läpimurto suisti tunnetusti monta uraa raiteiltaan. Auringonlaskun kadun Norma Desmond on toki kärjistetty tyyppi, muttei täysin perätön luomus, sillä Mary Pickford sulkeutui vastaavalla tavalla kartanoonsa. Ehkä järkyttävin oli mykkäelokuvia kirjoittaneen ja ohjanneen Clyde Bruckmanin kohtalo. Eräänä iltana parikymmentä vuotta elokuvauransa päättymisen jälkeen hän käsitti, ettei kyennyt suoriutumaan ravintolalaskusta. Bruckman käveli miestenhuoneeseen, ja ampui itsensä. Jopa Hollywoodland-kyltillä (sittemmin Hollywood) on synkkä historiansa. Vuonna 1932 näyttelijä Peg Entwistle kiipesi H-kirjaimen päälle ja hyppäsi alas.

Särkyneet haaveet ja surulliset ihmiskohtalot heijastuvat Hollywoodista kertovissa elokuvissa. Nämä ovat kuitenkin vain yksi juonne monien muiden joukossa. Monessa elokuvassa kuvataan studioiden toimintaa, elokuvanteon hauskuutta sekä amerikkalaisen unelman toteutumista. On suorastaan hämmästyttävää, ettei amerikkalaisen elokuvateollisuuden tavasta kuvata itseään ole saatavilla tutkimuksia. Olisi kiinnostavaa tietää, miten amerikkalainen elokuvateollisuus on halunnut itsensä eri aikoina esittää. Näppituntumalta sanoisin, ettei ainakaan studiokaudella valmistuneissa elokuvissa viitata studioiden itärannikolla sijaitseviin pääkonttoreihin, vaan elokuvantekoa koskevan päätösvallan väitetään kuuluvan Louis B. Mayerin kaltaisille moguleille. Miksi näin? On kutkuttavaa huomata, että amerikkalainen elokuvateollisuus on kertonut itsestään monia päivänvalolle arkoja ilmiöitä, mutta jättänyt monet elokuvantekoa ja studiojärjestelmää koskevat seikat tyystin vaille huomiota.

Jaakko Seppälä

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: