Kuukauden kolumni

Kauhujen konferenssi

Kauhuelokuvatutkijana olen jo tottunut ihmisten reaktioihin, kun paljastan väitöskirjani aiheeksi väkivaltaiset kuolemat kauhuelokuvissa. Keskustelukumppanista riippuen joudun vastaamaan, enkö kärsi painajaisista, miten kiltin näköistä ihmistä voi sellainen aihe kiinnostaa, tai olivatko vakavasti otettavat aiheet päässeet jo loppumaan. Vaihtoehtoisesti kuuntelen loputonta luetteloa mieleen juolahtavista kuolinkohtauksista, sama sitten mistä genrestä tai edes elokuvasta pätkät sattuvat olemaan. On paheksuttavaa, mikäli en juuri mainittuja tuskanhetkiä kykene palauttamaan mieleeni.

Tottahan nämäkin keskustelut minua kiinnostavat, vaikka tutkimustani ne eivät edistä suuntaan tai toiseen. Niinpä minulla oli suuria toiveita, kun huhtikuun alussa pakkasin matkalaukkuni ja suuntasin Englantiin New Nightmares -konferenssiin, jonne kokoontui puolisen sataa kauhuelokuvatutkijaa. Unelmoin keskusteluseurasta, joka hyppäisi jokapäiväisen ja ennustettavan keskustelun ylitse ja keskittyisi kauhun teoreettiseen ja analyyttiseen pohdintaan.

Erilaisista konferenssikokemuksistani tiesin, että toiveeni olivat jo liiankin korkealla, mutta katkeran pettymyksen sijasta palasin kotiin matkalaukussani paitsi hillittömän shoppailun tulokset myös kourallinen uusia ideoita ja innostusta. Oli palkitsevaa, kun osallistujat olivat tutustuneet samoihin teoreetikoihin ja nähneet pääsääntöisesti samat elokuvat. Keskustelu pääsi rakentumaan lähtökohdista, jotka hyödyttivät ainakin allekirjoittanutta.

Konferenssi muistutti minua siitä, että vaikka Suomessa kauhu ei liene arvostetuin tai ainakaan suosituin tutkimuskohde, on kauhututkimus kokonaisuudessaan vallan hyvällä tolalla. 1980- ja 1990-lukujen taitteen teoriabuumi on saanut haastajakseen nuoremman sukupolven tutkijoita, jotka innolla ruotivat aiempaa suuntausta ja tuovat omia näkemyksiään niiden rinnalle.

Kauhuelokuvatutkimuksesta pystyi jo yhdenkin konferenssin perusteella erottamaan muutamia perustrendejä. Ensinnäkin sen sijaan, että tutkijat olisivat korostaneet kauhun erityisyyttä, pyrkivät monet löytämään yhteyksiä muihin genreihin, elokuvakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kauhua ei edes haluttu nähdä erillisenä kokonaisuutena, vaan vuoropuhelua käyvänä osapuolena, osana laajempaa kokonaisuutta.

Toiseksi hirviöt näyttävät elävän uudenlaista nousukautta, sillä yhä useampi tutkija, minä mukaan lukien, kiinnittää huomiota hirviöön samastumiskohteena ja sankarina. Heitä kiinnostaa, miten hirviöt määrittelevät itsensä ja millaisiksi samastumiskohteiksi ne tarjotaan. He analysoivat, miten katsojat kaipaavat yhä enemmän monipuolisia hirviöhahmoja, joiden menneisyyteen, tavoitteisiin ja motiiveihin katsoja saa kunnian tutustua.

Kolmanneksi naistutkijoiden esiinmarssi jatkuu edelleen voimakkaana kauhun puolella. Jo aiemmin Barbara Creed, Cynthia Freeland, Carol Clover ja Yvonne Leffler ovat tehneet vahvaa työtä alueella ja nyt heidän jalanjäljissään kulkee monia kriittisiä naistutkijoita. Erityisenä kiinnostuksen kohteena tuntuu olevan naiskatsojan tai naishahmojen asema, erityisesti eksploitatiivisessa slasher-perinteessä. Nämä tutkijat kiinnittävät huomionsa naispuolisiin hirviöihin ja naistappajiin ja käsittelevät naiskatsojan saamaa mielihyvää naisruumiin pahoinpitelystä.

Näiden eväiden kanssa paluu arkiseen työhön kotomaassa tuntui helpommalta. Kenties ensi kerralla vastatessani samoihin kysymyksiin ties monennettako kertaa, kehittelen vielä kerran uuden vastauksen. Tänään se voisi olla seuraavanlainen: kauhu on minun tapani kapinoida yhteiskunnan ja akateemisen maailman valmiita odotuksia vastaan siitä, mihin joko tutkijan tai vielä spesifimmin naistutkijan olisi hyödyllistä ja soveliasta kuluttaa aikaansa.

Outi Hakola

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: