Kuukauden kolumni

Seura tekee kaltaisekseen

Suomen elokuvatutkimuksen seuran vuosikokous järjestettiin Helsingissä perjantaina 14.3.2008. Tuloslaskelman ja taseen lisäksi kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin seuran toimintakertomus vuodelta 2007. Takana on aktiivinen ja menestyksekäs kausi, kohokohtinaan kansainvälinen Between Science and Myth – The Past in Contemporary Cinema –seminaari sekä Suomalaisuus valkokankaalla –artikkelikokoelman julkaiseminen yhteistyössä Like kustantamon kanssa. Kokouksen päätteeksi katse käännettiin tulevaan. Alkanut vuosi tuo mukanaan uusia innostavia haasteita, erityisesti japanilaista populaarikulttuuria käsittelevän seminaarin Imaginary Japan – Japaneseness and Fantasy in Contemporary Popular Culture ensi syykuussa. Vuosi 2008 on SETS:in 23. toimintakausi. Neljännesvuosisataisen olemassaolon ja juhlahumun lähestyessä lienee järkevää kysyä tekeekö seura tässä tapauksessa kaltaisekseen? Ja jos tekee, niin millaiseksi?

Seuralla tarkoitetaan järjestäytynyttä useiden henkilöiden yhteenliittymää, yhdistystä tai klubia. Seuran perustamiseksi tarvitaan vapaamuotoinen sopimus eli perustamiskirja, johon liitetään yhdistykselle laaditut ja vähintään kolmen jäseneksi liittyvän henkilön allekirjoituksellaan hyväksymät säännöt. Seura edellyttää siis yhteisön keskenään tekemää ja osapuolia sitovaa päätöstä yhteisen päämäärän tavoittamiseksi. SETS:in pyrkimyksenä on toimia elokuvaan ja muuhun audiovisuaaliseen kulttuurin kohdistuvan tutkimuksen edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti. Tehtävä on haastava ja merkityksellinen, sillä nykyisessä yliopistopoliittisessa ja tulostavoitteellisessa kuohunnassa pienet elokuva- ja televisiotutkimuksen kaltaiset oppiaineet jäävät helposti suurempien ja yhteiskunnallisesti kannattavampien jalkoihin.

Seura tarkoittaa toisaalta yksinkertaisesti yhdessä toisen tai toisten kanssa olemista sekä usein yhteisen intohimon jakamista. Henri Langlois’n vuonna 1936 perustama Ranskan maineikas elokuva-arkisto, La Cinémathèque française, on vuoden 1901 lakiin perustuva yhdistys. Sen nykyiset lähes 650 jäsentä koostuvat elokuvaohjaajista, näyttelijöistä, kriitikoista, tutkijoista, elokuva-alan teknikoista, mutta myös yksittäisistä filmihulluista, joita yhdistää arkistolle luovutettu teos tai muu vastaava sen yhteisöä rikastava aineisto. Louvren jättiläismäinen taidemuseo puolestaan ostaa kokoelmiinsa vuosittain uusia teoksia valtion investointien lisäksi vuonna 1897 perustetun ”Les Amis du Louvre” yhdistyksen tuella. On kunnia-asia kuulua Louvren ystäviin! Myös lukuisilla kirjailijoilla, ohjaajilla ja näyttelijöillä on luonnollisesti omat nimikkoseuransa. Suomessakin on esimerkiksi perinteikäs Risto Jarva-seura, joka järjestää säännöllisesti seminaareja ja muita elokuvakulttuuria tukevia tapahtumia. Seurassa toimiminen tarkoittaa jakamista ja yhdessä tekemistä. Kun antaa, myös saa.

Hyvään seuraan hakeudutaan ja mukavasta seurasta kiitetään. Itselleen vierasta tai epämiellyttävää seuraa taas on tapana karttaa. Arveluttava seura saattaa olla peräti vaaraksi. Yhdessä oleminen voi tarkoittaa yhteisiä mielipiteitä, mutta ei kuitenkaan edellytä niitä. Outi Nieminen kirjoitti helmikuun blogissa tärkeästä asiasta pohtiessaan onko myös elokuvatutkimuksesta tullut arvostelulaji. Kysymystä voi laajentaa edelleen koskemaan seurojen ja yhdistysten toimintaa. Voiko yksittäinen seura olla hyvä tai huono? Seuran ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa norsunluutornia, jonka korkeuksista tähyillään epäilevästi kohti toisinajattelijoiden joukkoja. Toimiva seura on parhaimmillaan voimavara, joka yhdistää erilaisia näkemyksiä ja on avoin uudelle, myös itselleen vieraalle tai tuntemattomalle. Billy Wilderin elokuvan Piukat paikat (Some Like It Hot, 1959) viimeinen repliikki on viisaudessaan ja inhimillisyydessään ikimuistoinen: ”Nobody’s perfect”. Olkoon se myös yksi Suomen elokuvatutkimuksen seuran toimintaa siivittävistä ohjenuorista.

Suomessa on patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin mukaan tällä hetkellä noin 127 000 yhdistystä. Niistä vain yksi, Suomen elokuvatutkimuksen seura, on sitoutunut elokuvan ja audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksen edistämiseen. Tervetuloa mukaan SETS:n toimintaan sen lähestyessä kunniakasta 25. ikävuottaan. Seura tekee kaltaisekseen, mutta seura on ennen kaikkea yhtä kuin jäsenensä.

Satu Kyösola

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: